Tietäjä Pekka Rissanen

Petter (Pekka) Rissanen

     Syntyi: 28.4.1865, Kuoli: ?

Vaimo Anna (Anni) os. Rönkä

     Syntyi: 12.3.1863, Kuoli: ?

Lapset:

Otto Wilho, Syntyi 28.10.1884, Kuoli ?

Petter Johan, Syntyi 6.1.1889, Kuoli 20.6.1916

Ida Sohvi, Syntyi 17.4.1891, Kuoli ?

Anna Johanna, Syntyi 23.9.1893, Kuoli 24.5.1905

Akaatta, Syntyi 9.12.1895, Kuoli 29.5.1908

Lyydi Helena, Syntyi 22.3.1898, Kuoli 5.8.1927

Kalle, Syntyi 25.8.1904, Kuoli?

Pekka Rissanen, Rissas-Pekka, nuoruudessaan tietäjän opin käynyt mies, jonka ulkomuotoa Ernst Lampen näkemänsä valokuvan perusteella vertasi espanjan komeimpiin keisareihin, kertoili monet päivät pääksytysten, kuinka Mustastalähteestä saatiin, ostettiin, vammaisten parannusaineita, jos nimittäin haluttiin turvautua esi-isien perintömenetelmiin. Pekka osasi tehdä kaikenlaista käsityötä: tuohitöitä (virsuja, kontteja, kopsia, tuppeja, vöitä, verkon kohoja ja painoja, hiirenpinoja, nuottaparvoja, ym.) astioita, lapioita, seuloja, pohtimia ja paljon muuta.

Rissas-Pekka osasi mittuun, jota käytettiin kohtauksen eli ylenannatuksen parantamiseen. "Mainittu sairaus johtuu kansankäsityksen mukaan siitä, että ruumiin toinen puoli on venynyt toista puolta pitemmäksi. Sairas asetetaan sen vuoksi pitkälleen lattialle tai kuolleenlaudalle lakeisen alle ja mitataan päälaesta tai sormenpäistä kummankin jalan varpaisiin", Kirjoittaa Ahti Rytkönen. Mittilointia jatkettiin niin kauan, kunnes "mitta on tasalleen käonut". 

"(3:sti muutetun huoneen ovea ristiin 9 kertaa) Kohtauksista peästetään nim. että kuletettiin savupirttiin lakkeisen alle ja siinä mittoloitiin ristiin, sillä lailla se kohtaoksesta peäs. Se männöö pyörryksiin, syäntä alakaa ellastella."

Pekka Rissanen osasi tehdä myös umpivettä, jota käytettiin tautien parannukseen. Veden hän sai paikallisesta Mustastalähteestä

"Vesi, jolla parannetaan mm. umpitautia. Umpivettä voidaan valmistaa siten, että pujotellaan vettä yhdeksän kertaa ruumiinlaudassa olevan reijän läpi. 

Toinen valmistustapa on seur.: Vesi lasketaan kolmasti saunankiukaan läpi. Sitten pujotellaan kolme kertaa kolmen päällekkäin olevan umpirenkaan läpi.

Kolmas valm. tapa: otetaan satiaisia 9 kpl., pannaan pulloon veteen ja ravistetaan. 

Neljäs valm. tapa: otet sängyn nurkasta luteita ja pannaan veteen. Lutikoita pitää olla 9. 

Viides valm. tapa: vesi pujotellaan 9 kert. pyssynpiipun läpi. Edell. lipun valok. (kuva 549) näkyvälle penkille on eräs ihminen aik. kuollut. Reijässä olevassa ratissa on kolme "vastanpantaa", jotka ovat "kynnyksii alta otetuita". Vesi kaadetaan "putelista" alla olevaan "peilariin". Sitten puteli pannaan alle ja peilarista siihen! Niin 9 kert. yhteensä. 

Lopuksi kuulin Pekan lausuvan: "lähtekään tarvis siltä, joka o sen puutteessa!" Umpivesi vietiin Tuovilanlahden Pylkkölään, jossa lehmä oli sairastunut umpitautiin. 

Eräs henkilö kertoi nähneensä seur. umpiveden valmistustavan: 3 kert. palkeen henkitapin reijästä läpi käyttäen lepänkuoresta tehtyä rattia, sitten 3 kert. alasimen piipun reijästä, sitten lyödään lekalla 3 kert. alasimeen, ja ka lyönnillä lausuen: "seissut(?) aok!"

Kuvat ja teksti Rytkönen, Ahti, kuvaaja 19.11.1927, Museovirasto

Loitsijat olivat tunnettuja kyläpiirissään ja laajemminkin. Kirkonkylän rouvatkin kävivät salaa Pekka Rissasen luona.

Eräät tautiloitsut joita Maaningallakin luettiin, olivat todellista sanataidetta ja jämeräsanaisia. Esimerkkinä Ahti Rytkönen mainitsee Vammanpesuveden tähteiden hautaajan loitsun:

     "mää sinne, joss on paljo,

      jalakoen sotahevosten,

      alle tappuranteriin,

      siell on luita louhtookses,

      jänteitä järsiäkses,

      peäkalloja kapostellakses,

suuriin sotasankariin."

Teksti: Riitta Kylänpää,  Uutis-Jousi

 "Sairaus on isonvarpaan tyvessä oleva pullistuma. Edell. valokuvan esittämässä tapauksessa käytettiin seur. peseaineita: vesi: lähteestä kahiste kolome; joesta josta ite vamma tarttuna, yks kolome. Lähellevä: yks kolome lähteestä. Mura: yks kolome lähteestä, yks kolome joesta. Kolomikannat: yheksän kuusen kolomikantaa kolomelta veropiiriltä. Lisäksi kuului niihin kolme lastua sellaisesta penkistä, jolle eräs ihminen oli kuollut. Pekka käänsi k.o. penkin nurin ja sen alapuolelta vuolimella vuoli kolme lastua ollen erinomaisen juhlallisen ja haltioituneen näköinen."  

Pekka oli tunnettu myös tuohentekijänä Tässä kuvakollaasi hänen Päre/ tuohentekijäntaidoistaan joita Ahti Rytkönen kuvasi 1920-1927 luvulla ollessaan Tuovilanlahdessa