Tuovilanlahden työväentalon naulaaminen

Perustuu 1931-1933 -luvun lehtijuttuihin

Uusi Suomi 15.12.1931

Maaningallakin työväentalo suljettu. Miesjoukko toimeenpani sulkemisen sunnuntaina

Syy sama kuin Kauhavallakin, pahennusta herättävä elämä.

Sunnuntai -iltana klo. 20 aikaan suljettiin Maaningan Tuovilanlahdessa työväentalo, johon toimitukseen osallistui suuri joukko paikkakuntalaisia, joukossa harmaahapsisia isäntämiehiäkin.

Mainittuna iltana oli Tuovilanlahteen lähiseuduilta kokoontunut joukko kansalaisia pohtimaan keinoja paikkakunnan työväenyhdistyksen suuttumusta herättävän toiminnan estämiseksi. Keskustelun jälkeen päätettiin kääntyä läänin maaherran puoleen kirjelmällä, jossa ilmituotaisiin se pahennus, jota työväenyhdistyksen toiminta ja työväentalo paikkakunnalla on herättänyt. Kirjelmä laadittiin ja sen allekirjoitti kolmisenkymmentä läsnäolijaa. Kokouksen päätyttyä kuitenkin eräät läsnäolleet päättivät itse toteuttaakin kokouksessa mukana olleiden toivomuksen, työväentalon sulkemisen.

Tässä tarkoituksessa hankittiin lautoja ja kuudentuuman lankanauloja ja lähdettiin työväentalolle. Talossa piti parhaillaan olla työväenyhdistyksen iltama, johon joitakin lippuja oli jo myyty mutta ohjelma ei vielä ollut ehtinyt alkaa. Osa paikalle saapuneista miehistä meni juhlasaliin ja ilmoitti iltaman järjestäjille ja yleisölle, että sen on parasta poistua talosta, ellei se halua tulla sinne suljetuksi. Kehotusta noudatettiin heti ja kun talo oli tyhjennetty, naulattiin laudat ikkunoihin ja oviin. Ainoastaan keittiö, missä talon vahtimestari asuu, jätettiin auki. naulaus vei aikaa tunnin verran, minkä jälkeen naulaajat poistuivat.

Paikkakuntalaiset ovat sitä mieltä, että yhdistys on ollut kommunistien hoteissa, mutta on vetäytynyt sosiaalidemokraattien nimen suojaan viimekesäisen puhdistusten jälkeen ja siten saanut edelleen toimia.

Naulauksesta ilmoitettiin heti Maaningan piirin nimismiehelle, E. Mäntylälle ja Kuopion läänin maaherralle Ignatiukselle, joka viipymättä määräsi tutkimuksen toimitettavaksi tapahtuman johdosta, määräten samalla tämän johdosta Maaningan nimismiehen avuksi poliisitarkastaja Reino Laakson. Edustajamme kääntyessä tapahtuman johdosta maaherran puoleen, ilmoitti tämä, ettei hän ole vielä ollut saanut paikkakuntalaisten kirjelmää, kun sen lähettäminen oli lykkäytynyt maanantaihin. Muuten maaherra oli jyrkästi tuominnut teon, pitäen sitä sopimattomana sekaantumisena viranomaisten tehtäviin. Viranomaisillahan on oikeus seuratalojen sulkemiseen, jos niissä vietetään pahennusta herättävää elämää. 

Naulaajat, joita oli kaikkiaan 23 miestä, ilmoittautuivat eilen päivällä Maaningan nimismiehelle, joka illalla aloitti heidän kuulustelunsa. Maaherran määräyksestä poistettiin myöskin laudat työväentalon ikkunoista ja ovista eilen illalla

Kansan työ 16.12.1931

Lyhennelmä tekstistä:... maalaisliittolainen lehti Savon Sanomat julkaisi nimiluettelon naulaukseen osallistuneista, ja sen mukaan ovat taloa olleet sulkemassa talollisen pojat Taavetti ja Armas Korhonen, Ville Väänänen, Heikki Mykkänen, Risto Puurunen, Antti ja Otto Niskanen, Heino Kokkonen, Eljas ja Joonas Ryynänen, Taavetti ja Matti Tikkanen ja Erkki Saastamoinen. Tässä luettelossa ei ole ainoatakaan sosiaalidemokraattia, joten väitös sosiaalidemokraattien osanotosta on valheellinen. Paikkakunnalla tunnetaan kaikkien naulaukseen osaaottaneiden toiminta tarkkaan, ja kaikki heidät tunnetaan lapualaisiksi..

Savon työmies 4.2.1932

Naulaajat pieksivät pahoin erästä vastaantulijaa

Seurauksena: kuukauden oleskelu sairaalassa

Aina siitä lähtien, kun Maaningalla viime joulukuun 13 päivänä tapahtui tunnettu Tuovilanlahden työväentalon naulaustalkoot, on paikkakunnalla kierrellyn itsepintainen huhu kertonut, että eräät naulaajista olisivat samana iltana tehneet itsensä syypäiksi törkeään pahoinpitelyyn. Huhun mukaan olisi pahoinpitelyn uhriksi joutunut Maaningan kunnan Viannan kylästä kotoisin oleva renkimies Heikki Keijonen. 

Vahvistusta huhun todenperäisyydestä on kuitenkin ollut vaikea saada, sillä teon tekijät lapualaismielisten tavanomaisella röyhkeydellä ja terrorilla ovat luonnollisesti tehneet parhaansa, estääkseen tekonsa julkituloa. Väkivallan uhriksi joutunut on taas ilmeisesti pahoinpitelijäinsä kostoa peläten katsonut parhaaksi vaieta tapahtumasta, vaikkakin aluksi lienee kääntynyt poliisiviranomaisten puoleen apua pyytäen. Hänen pitkäaikainen kateissa olonsa antoi kuitenkin tukea pahoinpitelyä koskevalle huhulle, jolle nyttemmin olemmekin onnistuneet saamaan vahvistuksen. 

Saamiemme tietojen mukaan on tapahtuman kulku ollut pääpiirteissään seuraava: 
Kun Tuovilanlahden työväentalon laudoitukseen osallistunut miesjoukko tihutyönsä suoritettuaan lähti joulukuun 13 päivän iltana palaamaan työväentalolta Tuovilanlahden kylään, tuli heitä vastaan n.s. Kalapuron rinteellä kolme miestä, joista yksi oli edellämainittu Heikki Keijonen. Ollen tietoinen siitä, että hevosilla ajavat vastaantulevat miehet palaavat työväentalon laudoittamisesta, tiedusteli Keijonen heiltä, "joko laudat loppuivat?" Vastaukseksi tähän hyökkäsivät eräässä reessä istuneet miehet joukolla Keijosen kimppuun, alkaen häntä pieksää. Keijosen toverina olleet miehet, joiden nimiä emme tällä kertaa halua mainita, lähtivät pakenemaan, koska pelkäsivät itsekin joutuvansa hurjistuneiden miesten pahoinpitelyn uhriksi. Paetessaan kuulivat he jonkun miesjoukoista huutavan, "Antti, Antti, älä lyö niin kovaa". Miten Keijoselle kahakassa kävi, siitä eivät hänen seuralaisensa saaneet lähempää selvää, eivätkä pimeän vuoksi edes tunteneet kuin pari pahoinpitelyyn osallistuneista.

Pian tämän jälkeen alkoi kuitenkin kuulua kuiskeita, että Keijonen olisi kahakassa saanut verrattain vakavia vammoja. Mm. kerrottiin, että häneltä olisi solisluu lyöty poikki. Kun Keijonen samoihin aikoihin katosi palveluspaikastaan, tiesi huhu kertoa, että hänet on toimitettu Kuopion lääninsairaalaan hoidettavaksi ja että Maaningan nimismies olisi myöskin tapahtuneesta tietoinen.
Tiedustellessamme eilen Kuopion lääninsairaalasta, onko Keijonen joulukuun 16 päivänä tuotu sinne hoidettavaksi, vastattiin sairaalasta myöntävästi, mutta ilmoitettiin samalla, että hän on tammikuun 14 päivänä päässyt pois sairaalasta. 

Tiedustelimme tämän jälkeen myöskin Maaningan nimismieheltä, onko hänelle tehty ilmoitusta Keijosen pahoinpitelystä. Nimismies vastasi aluksi, ettei niin ole laita. Kun muistelimme, että pahoinpitely olisi pitänyt tapahtua joulukuun 14 tai 15 päivänä, oikaisi nimismies meitä kuitenkin ilmoittamalla pahoinpitelyn tapahtuneen joulukuun 13 päivänä, eli siis samana päivänä, jolloin naulauskin tapahtui! Huomautettuamme, että nimismies siis kuitenkin on asiasta tietoinen, sanoi nimismies, että hän kyllä antoi Heikki Keijoselle passituksen sairaalaan ja määräsi erään poliisikonstaapelin Keijosen sairaalaan toimittamisesta huolehtimaan, muttei muuten hän ei tiedä asiasta mitään! nimismies huomautti myöskin, ettei hän voi ryhtyä asian johdosta minkäänlaisiin toimenpiteisiin, kun asianomistajan taholta ei ole tehty ilmoitusta pahoinpitelystä.