Yleinen historia
Vanhan ajan joulu
Luennollani Vanhan ajan joulu pääset entisajan joulun tunnelmaan. Käymme läpi, miten jouluun valmistauduttiin sekä miten joulua vietettiin entisaikaan.
Elämää savupirtissä
Harvat ovat tietoisia että 1930 -luvulla tuhannet suomalaiset elivät elämäänsä savupirteissä. Ei tarvinnut kuin matkustaa esim. jonkin Pohjois-Savon pitäjän syrjäseuduille saadakseen vaeltaa savupirtistä savupirttiin. Näistä savupirtin asukkaista ja elämäntavasta kuulette tällä luennolla
Tietäjien parissa
Miten entisajan tietäjät osasivat parantaa sairauksia voitelemalla, pesemällä sekä mittaamalla. Entä miten tehdään madonjälenvoidetta tai tulenjälenvoidetta ja mitä taikaloitsuja niihin kuului. Näistä ja monesta muista maagisista asioista entisaikaan kerron luennossani
Entisajan höyrylaivaliikenne
Luennolla käydään läpi laivat, jotka ovat liikennöineet Maaningalle sekä Tuovilanlahteen, kippari Pesosista sekä millaista laivaliikenne vuosisadan alussa oli matkustajan silmin kuvien kera.
Vanhat kuvat väreiksi
Vanhat kuvat väreiksi -luennolla katsomme kuinka MyHeritagen sivuston tekoäly värittää mustavalkoiset kuvat väreiksi. Muuttamalla kuvat värillisiksi tulee kuvasta monella tapaa elävämpi ja yksityiskohdat korostuvat eri tavalla.
Postin kulku, sentraali Santra ja kestikievarit
Millainen on maamme postin historia ja entä mitä työtä teki Sentraali Santra. Mitä olivat kestikievarit ja millainen merkitys niillä oli matkailulle ja liikennöinnille. Näistä ja monesta muusta kerron tällä luennolla
Ahkiolahden kanava ja Viannan koski
Viannan koskella sekä myöhemmin Ahkiolahden kanavalla on ollut merkittävä merkitys mm. laivaliikenteen sekä kalastuksen kehitykseen Viannan alueella. Sekä Viannan koskesta, Viannan vanhasta kanavasta sekä Ahkiolahden kanavien rakentamisesta kuulet tällä luennolla
Hullunkuriset keksinnöt
Vuosien saatossa ihmisen kekseliäisyys on ollut lennokas. Suurin osa keksinnöistä on todella hyödyllisiä mutta suurin osa kehitelmistä ei ole saaneet suosiota. Tule kuulemaan tälle luennolle mm. puisista uimapuvuista, lasten ulkoilumahdollisuuksista sekä ketju tupakoitsijan laitteesta.
Suomen presidentit osa I
Ketä presidenteistämme kutsuttiin Reissu -Lasseksi ja miksi. Entä kenellä presidenteistämme oli taipumusta änkytykseen. Luennolla kuulet presidenttiemme elämänvaiheet Ståhlbergista Mannerheimiin
Suomen historia 1397 - 1632
Luento keskittyy suomen historian vuosiin 1397-1632 ja tarkemmin Kalmarin unioniin, Tukholman verilöylyyn, Kustaa Vaasaan, uskonpuhdistukseen eli reformaatioon, Eerik XIV kuninkaana, pitkään vihaan, Juhana III kuninkaana, Täyssinän rauhaan, Klaus Flemingin, Sigismund kuninkaana, Nuijasotaan, Kaarle IX valtionhoitajana ja kuninkaana, Kustaa II Aadolf kuninkaana (Pohjoisen leijona), Hakkapeliittoihin sekä Wasa -laivaan.
Kahvin historia
Tiesitkö että 1800 -luvun jälkeen Suomessa kahvinjanoinen kansa osti niin paljon kahvipapuja ja posliinikuppeja, että se oli kaataa Ruotsi-Suomen valtiontalouden. Kuningas yritti hillitä alamaistensa kahvinhimoa rajoituksilla ja välillä jopa kahvikiellolla. Sitä valvoivat kruunun palkkaamat kahvinnuuskijat. Kuninkaan toimet eivät tehonneet kansalaisten kahvinhimoon, joten hänen ei auttanut muu kuin alistua tilanteeseen. Näistä ja monesta muusta kahvin historiaan liittyvää tietoa ja kuvaa näet ja kuulet tällä luennolla.
Sairaudet ja niiden hoito
Hammassärky on tuskallinen vaiva. Mutta meidän ei tarvitse kärsiä siitä niin kuin esi-isämme kärsivät siihen aikaan, jolloin hammaslääketiede oli alkuasteella ja jolloin papit, munkit ja puoskarit olivat ainoat avunantajat vihlovan hammaskivun vaivatessa. Kuulet myös entisajan puhtaudesta, kuppauksesta sekä suoneniskennästä.
Jalkapuu, sotkuranta, piikojen vero ja heteka
Vanhanpojan ja -piian veroa perittiin hieman eri muodoissaan 1930-luvun puolivälistä lähtien aina vuoteen 1975 saakka. Se tarkoitti kovennettua verorasitusta 24 vuotta täyttäneille naimattomille, lapsettomille kansalaisille. Kovin veroluokka oli naimattomille, toiseksi kovin lapsettomille pariskunnille ja lievin tietysti naimisissa oleville lapsiperheille. Tästä sekä jalkapuun historiasta, sotkurannasta sekä hetekasta kerron tällä luennolla.
Sääty yhteiskunta ja kansanluokat
Tiesitkö, että suomessa vasta vuonna 1906 maamme säätyvaltiopäivät lakkautettiin ja tilalle tuli yleiseen äänioikeuteen perustuva eduskunta. Sääty-yhteiskunnassa ihmiset jakautuivat selkeisiin "säätyihin" tai "luokkiin", jotka määräytyivät henkilön syntyperän, ammatin ja omaisuuden perusteella. Kuulet tällä luennolla mm. loisista, torppareista sekä sellaisesta termistä kuin "päivä pulkassa"
Polkupyörän historia, Pettu ja heinän teko
Polkupyörälle tarvittiin alkuaikoina ajolupa ja rekisteröinti. Ensimmäisten pyörien nimitys oli velosipedi, welocipedi, pikajalka, pikaratas, polkuratas tai pikakulkuri. Sanan polkupyörä keksi valokuvaaja I.K. Inha. Polkupyörän historia, mitä on pettu ja sanonta "helppoa kuin heinän teko" tulee tällä luennolla tutuksi.